keskiviikko 6. elokuuta 2014

Tallinna-rakkaus syvenee vol. 1





Tänään ei toivoton kelmi Silja pääse terassille kavereita tapaamaan, ellei kirjoita ensin. ;) Viimeisen viikon aikana on taas nähty ihania vieraita, keskustan öitä, saarihyppelyä Helsingin edustalla ja jopa veneretki Espoossa. Kun tähän vielä lisätään tuskan hiki kuumassa kodissa, saattaa joku pystyä kuvittelemaan, miksi tämä neiti on unohtanut bloggauksen viime aikoina kertaan viikossa. Ei voi kuin toivoa ensi viikolla alkavaa työrutiinia ja viileämpiä säitä. Kotona olisi tosi ihanaa pystyä olemaan ilman, että vaatteet liimautuvat ihoon. 

Vaikka aikaa on kulunut jo kuukausi ensimmäisistä dokumentoimattomista seikkailuista, lupaan herkimpien kauhuksi kertoa kaikista näistä kesäreissuistani, joihin olen kameran mukanani raahannut. Ehkä jopa muutamasta puhelimen kameran kanssa koetustakin. Koska mulla on ollut niiiin kivaa! Täytyisi oikeastaan varmaan pitää blogissa kesämenojen hiljennyttyä suuri suvimuisteloiden syyskuu, mutta ehkä nyt kuitenkin aloitan jo, että saadaan syksylle freesimmät aiheet.

Kukaan ei varmaan ole koskaan kuullut tässä blogissa Tallinna-hehkutusta? ;) Vietimme heinäkuussa ystäväisen kanssa siellä kaksi kaunista päivää nähden jälleen kerran mulle aivan uusia paikkoja. Jee! Sieltä sitä nähtävää vain löytyy, kunhan kävelee pois vanhankaupungin muurien sisäpuolelta. Aika hujahti melkeinpä kokonaan ulkosalla, hyvin nukuttua yötä lukuun ottamatta. Matka vei kuin huomaamatta terassilta toiselle, vaikka mistään sen kummemmasta juhlimisesta tai lasien kilistelystä ei ollut reissussa kyse. Oikeastaan biletystä nähtiin vasta päästyämme kotimatkan jälkeen laivasta ja päätettyämme mennä kurkkaamaan Mummotunnelin meno. Kerran kesässähän sitä täytyy, vai miten se meni. ;)

Olimme lukeneet suhteellisen hyvin Hesarin Nyt-liitteen taannoiset ravintolasuositukset. Päivi oli vastuussa ravintola-asioista, minä taas sisustus- ja lifestyle-kaupoista. Hyvä diili. ;) Kuvia on taas mun tapaani yli oman ja varsinkin blogin tarpeen, mutta kun ovat muka niin osuvia, jaoin tarinan kahtia sen hyvin nukutun yön kohdalta. Bear with me, varsinkin puhelimella lukijat. ;) Tallinnaa ja sen iloisia ajanviettomahdollisuuksia olen hehkuttanut aiemminkin ainakin täällä ja täällä, mutta vielä: Menkää ja tehkää siellä kaikkea kivaa! 

Voi mikä kesähengailijan taivas Tallinna onkaan! Ensimmäiset kuvat ovat Must Puudelista. Sisäpihan terassi oli laitettu nätiksi, sillä Puudel armastab suve.










Telliskivi Loomelinnak esitteli muun muassa teollisuusrakennuksellisen houkuttelevia käsityö- ja design-liikkeitä. Ja hienot, mustanpuhuvat WC:t. Sekä tietysti muutaman hauskan ravintolan ja baarin. Uuden elämän löytäneelle Telliskiven vanhalle teollisuusalueelle livahtaa vanhastakaupungista kävellen vartissa ja raitiovaunulla vielä nopsemmin.












Huippusuosittu, rento ravintola F-hoone oli ulkoisesti maineensa veroinen (sanon näin, koska emme valitettavasti syöneet siellä, sillä oli jo pöytävaraus muualle). Lattiaan on maalattu kaupungin kartta ja paikassa on teollisuushenkinen sisustus, jossa on käytetty paljon vanhaa. Myös kahden hengen pöydät korkealla, leveillä ikkunalaudoilla, ovat aikamoinen wow-elämys. Eikä mulla ole niistä kuvaa! Sadekuuron yllättäminä (olipa isoja pisaroita) päädyimme drinksuille sisätiloihin. Kun lähdimme, terassi oli kuivattu ja täyttynyt jälleen. Pihan grillissä valmistui tuoksusta päätellen kaikenlaista herkkua.


















Tyylikkään F-hoonen lisäksi näissä teollisuusrakennuksissa on muitakin ravintoloita. Ohitimme olutravintola Pudelin ja istahdimme viinibaari Pokaalin terassille katselemaan... traktorisetien työskentelyä. Hieman oli vielä kesken miljöön laittaminen, mutta se tuntui vain kuuluvan juttuun. Työmaan toisella puolella, missähän hoonessa se nyt olikaan (jokaisella alueen rakennuksella oma kirjaimensa A:sta lähtien), sijaitsee niin ikään Nyt:issä mainittu ravintola Lendav Taldrik.












Pieni, vihainen pehmopöllö laski tuimana lasilliset. Mun matkamuistoni Telliskivestä.










Palailimme hipsterien valtakunnasta vanhaankaupunkiin vaihtamaan päälle mekot illallista varten. Jo keväällä Mummokerhon retkellä oli yhtenä vaihtoehtona mennä syömään Leibiin, mutta kannatti sittenkin tulla kesällä. Hyvänen aika sitä hämärtyvän illan puutarhatunnelmaa! Lampaantalja selän takana ja viltti sylissä kelpasi nauttia hyvästä seurasta ja ruoasta yläkerran terassilla.






















Jälkkärin kohdalla oli jo niin hämärää, että piti etsiä puhelimen salama käyttöön, mutta sainpas kukkaset vangittua. Onnea on ravintola lähellä yöpaikkaa. Helppo pyöriä illallinen vatsassa unille.

Postauksen toinen osa esittelee hellepäivän reissun Kalamajasta Kulttuurikilometrin kautta uimarannalle paistattelemaan. Siitä sitten vegaaniruoan voimalla paluumatkaan ja tuliaisiin. Odotettavissa lähipäivinä. Kirjoittaminen alkaa nyt, ja yritys palata arjen ruotuun on kova. :)



6 kommenttia:

  1. Sitä ollaan niin kauniina siellä ♥ Ja vitsi, että sä käyt kaikissa kivoissa paikoissa koko ajan, instagram paljastaa sun liikkeet :) Nuo ratikkakiskot on tosiaan vähän ruohoset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi apua, kiitos. ♥ Joo, mä oon nyt juossut loman loppuviikkoina kuin maailmanlopun edellä. Pitäähän sitä olla talveksi muisteltavaa. ;)

      Poista
  2. Kuules neiti. Sää saat lähteä mun henkilökohtaiseksi Tallinna-oppaaksi taas joku kerta. Oot nyt käynyt etukäteen katsastamassa kaikki hyvät mestat ja sit valitset ne mihin mut viet. Odotan laminoituja matkaohjelmia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuules rouva. Homma selvä, mennään ensi kesänä. Silloin on varmasti tullut hirmuisesti uusiakin paikkoja. Terassikelit tarvitaan, siksi kesä. Tai loppukevät. Laminoidut matkaohjelmat, totta kai! :D

      Poista
  3. Tallinna on kiva! Ja Tellisikivi. Mä löysin sen tänä kesänä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihan huippu paikka, ja Telliskivi on mun kohteena siellä tästä lähtien aina. Kiva, kun sinäkin oot löytänyt sen riemut. :)

      Poista

Kiva saada postia. :)