keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Mummokerhon joulu




Ennen vuoden viimeistä mummokerhon kokoontumista Silja-neiti ostaa leivontavuokia. Oikein viisi, ja Stockmannin alennuskupongilla tietenkin. Harjoitukseksi hän paistaa perinteisen hedelmäkakun. Hajamielisen vuoka jää korppujauhottamatta, ja ensimmäiset maistajat saavat kakkunsa muodikkaasti monessa osassa. Toinen hedelmäunelma sekä mummokerhoon ja sukulaisille tarkoitetut piimäkaakut sentään irtoavat tyylikkäästi. Silja-neiti on valmis mummojen jouluun.






Silja-neiti pääsee perille Laura-rouvalle, ja neulominen voi alkaa. Paitsi ettei voikaan. Kudin jää kassiin, sillä Silja-neidillä on tänään muuta puuhaa. Jouluasioita.











Sormet ovat liimassa, kun Silja-neiti taittaa pahvia narun ympärille. Toivottavasti suvun lapset näistä pitävät. Silja ainakin pitää. Ottaisi itselleen, jos kehtaisi. Mutta toisille on lahjaksi tekemässä, ja joulukin pian saa, joten hoppua nyt.




Laura-mummon luona on vilskettä, sillä joulu saa viisi paikalle köpöttänyttä rouvaa ja neitiä vallan riehakkaiksi. Kahvin ja teen sijaan tänään aukeaa punaviinipullo. Toinenkin. Joulun kunniaksi. Ja lääkkeeksi, tuumivat mummot yhteen ääneen poskien alkaessa hehkua. Kastaminen on tänään muutenkin vallan jouluista. Kuivattuja hedelmiä, piparkakkuja, juustoja ja suklaata. Piimäkakkukin maistuu, mistä Silja-neiti on mielissään. 




Talven juhlan kunniaksi piimäkakku on saanut sisälleen viikunayllätyksiä. Vaan onpa liukas kaveri, kun ei Silja-neiti siitä kunnon kuvaa onnistu saamaan. Hän kuitenkin luovuttaa pian, ja keskittyy kuvaamisen sijaan olennaiseen eli kakun syömiseen ja muiden mummojen seurasta nauttimiseen. Maailma parantuu tarina tarinalta ja mummoja hymyilyttää. Välillä pääsee tirskahduskin.

Mummot puhuvat joulunvietosta ja tulevan vuoden kujeista. Onhan näitä vuosia vielä. Yhteistä ulkomaanmatkaakin mietitään. Yksi käsityö kärsii luovaksi toivotusta punaviinin käytöstä, ja sitä puretaan useampaan otteeseen. Onneksi päinvastaisiakin kokemuksia on, ja eräs toinen työ valmistuu kokonaan! Silja-neiti liimaa ja liimaa. Niin liimaa, että ovat vaatteetkin lopulta tahraiset. Mutta valmista ei tule tänään. No, onhan mummolla aikaa, tuumii hän kotimatkallaan raitiovaunussa. Eikä joulu ole kuin vasta ensi viikolla. 

Kiitos teille, iloiset neulojamummot, ja harrasta joulun aikaa. Kohdatkaamme taas armon vuonna 2014.



4 kommenttia:

  1. ❤️ Oli ihanaa taas. Ensi vuotta ja seuraavaa kertaa jo odotellessa!

    VastaaPoista
  2. Oi että, mä ajattelin, että oot käynyt jossain vanhainkodissa piristämässä mummeleita. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! :D Tosin se olis kyllä ollut ihanasti tehty.

      Poista

Kiva saada postia. :)